Jahas, niin se on alkanut raksaleskenä olo täällä kun isäntä on tämäkin viikon oleillut illat tontilla ja viikonlopunkin on siellä myös. On kuulemma pikkuisen kovaa työtä kaivurilla, kun kiviä maa täynnä ja routaa. Tallin paikka on jo valmis ja talonkin aloitettu. Tarkoitus olisi saada kaikki tontilla valmiiksi niin että saisi pääsiäisen viettää rauhassa, ennenkuin rakentaminen alkaa. Isäntä alkaa tehdä tallia itse varmaan tossa samalla kun talon runkoa tehdään ja tekee sitä niin paljon kuin ehtii, ennenkuin talon työt vievät ajan.
Mutta tosin, tähänhän sitä on nyt totuttava. Tietysti toivon, että pystyn sitte tulevaisuudessa olemaan itsekin avuksi etenkin nuossa sisähommissa, mutta taitaa tuo mun tärkein homma olla nuoden lasten ja kodin hoito.
Aika lähenee niin into kasvaa, mutta alkaa kyllä hirvittämäänkin. Niin moni asia on vielä kysymysmerkkinä, mutta eiköhän kaikki ajallaan. Tavoite silmissä eteenpäin! :)
Voi, tiedän niin tunteen! Ihanaa kun alkaa tapahtua ja hieman silti hirvittääkin. Mä kans ajattelin että mun tärkein tehtävä ja apu, on olla lasten kanssa, huolehtia arkirumbasta, ettei miehen tarvi murehtia niitä asioita. Mutta täytyy myöntää että välillä on ollut parempia päiviä, ja joskus huonompia. Niinkuin elämässä yleensäkin! Onneksi se ei silti tavallaan ole ikuisuusprojekti, vaikka aina siinä sitä puuhaa riittää mutta jossain vaiheessa saa koko perhe olla uudessa kodissa ja se auttaa kummasti jaksamaan harmainakin päivinä! :) Halaukset!
VastaaPoistaAivan varmasti sekaan tulee mahtumaan roppakaupalla hyviä ja huonoja päiviä, mutta pitää vain yrittää muistaa, että väliaikaista tämä nyt vain on. Pitäisiköhän keksiä joku mantra, jota hokea sitten huonona päivänä. Jotenkin sitä on vain miettinyt sitä päämäärää, valmista taloa ja vaikka kuinka on tiennyt että hommaa siinä piisaa, niin silti varmasti tulee yllätyksenäkin kuinka paljon työtä ja aikaa se loppuenlopux vaatii. Halaukset! Teillä aletaan olla jo niiiin mukavassa vaiheessa, kun alkaa tulla valmiin näköistä juttuakin! :)
VastaaPoista